'Kauan on siitä kun viimeks sut näin,
silloin kun lähdit,
yksin mä jäin.
Silti en voi sua unohtaa,
ymmärrän sen sut toinen omistaa
Ovellani kun seisovan nään,
pyydänkö jäämään vai lähtemään.
Katsoin sinuun ja näen taas sen,
katse tuo on kaipauksen
Katsoin sinuun ja näen taas sen,
katse tuo on kaipauksen
Ikävääni en mä näyttää vois,
satuttaa et saa mua milloinkaan
Ikävääni en mä näyttää vois,
jos vain kaiken unohtaa sais
Luon viimeisen katseen
ja sanon näkemiin.
Silmäsi nuo jäi vain kyyneliin,
Miksi tämän kohtalon mä saan,
tiedän sua jään nyt kaipaamaan
Miksi tämän kohtalon mä saan,
tiedän sua jään nyt kaipaamaan
Ikävääni en mä näyttää vois,
satuttaa et saa mua milloinkaan
Ikävääni en mä näyttää vois,
jos vain kaiken unohtaa sais'
